Tämä blogikirjoitus jatkaa “Riemumieli esittäytyy” –osiota, jossa nousevat estradille Riemumielen pitkäkarvaiset colliet kolmesta eri pentueesta, omistajiensa esitteleminä. Esittelyssä on aina yksi Riemumielen kennelnimelle rekisteröity pitkäkarvainen collie kerrallaan.
Riemumielen Tulen Suutelema eli Virna
Tällä kertaa esittelyvuorossa on Virna, yksivuotias narttucollie Riemumielen kolmannesta pentueesta. Tässä Sansan ja Pablon pentueessa on kolme urosta ja kolme narttua, jotka ovat kaikki väriltään soopeleita.
- Virallinen nimi: Riemumielen Tulen Suutelema
- Kutsumanimi: Virna
- Syntymäaika: 2.5.2019
- Omistaja: Lotta Luhtaniemi
Virnasta kertoo tässä esittelyssä enemmän Virnan omistaja Lotta.
Kerro hieman koirastasi
Virna on ollut ihan pikkupennusta lähtien pääsääntöisesti hyvin rauhallinen tapaus, vaikka siitäkin löytyy virtaa. Viime aikoina rauhallisuus on varsinkin ulkona ollessa hälventynyt – kenties murrosiän ansiosta. Virna on varsin sosiaalinen, kenties hieman poikkeuksellisen sosiaalinen collieksi. Ahneuden ja leikkisyyden ansiosta Virna on helposti motivoitavissa. Se on myös hyvin oppivainen.
Mikä koirassasi on parasta?
Olen kerran aiemmin vastannut tähän samaan kysymykseen, että jo ihan olemassaolo on parasta Virnassa. Tällä viittaan siihen, että ylipäätään koiran omistaminen on vaikuttanut elämääni hyvin myönteisesti. Virnan ominaisuuksista pidän kaikista eniten sen sosiaalisuudesta niin ihmisiä kuin koiria kohtaan, vaikka tämä on myös haaste.
Mitä haasteita koirasi kanssa on?
Haastavinta tällä hetkellä Virnan kanssa on lenkeillä hidastelu. Virna haluaisi tervehtiä joka ikisen pikkulapsen, mummon ja vaarin sekä lähipiirissä näkyvät koirat. Kontaktia ja ohituksia harjoittelemme niin lenkeillä kuin myös sovituissa ohitustreeneissä muiden paikallisten koiranomistajien kanssa.
Toinen haastava asia on harjaaminen kauluksen alueelta ja rinnasta. Virnalla on tällä hetkellä karvanlähtöaika, mutta harjaaminen ei ole kovinkaan mieluista Tämä näkyy lähinnä pois lähtemisenä. Harjoittelemme harjaamista pienissä erissä ja koiran ehdoilla. Pientä edistymistä on ollut havaittavissa.
Terveysongelmat ovat myös välillä vaivanneet, mutta ne ovat onneksi olleet aika pikkujuttuja ja parantuneet oikealla hoidolla. Mitään ylitsepääsemättömiä haasteita meillä ei ole.
Kuka on koirasi paras kaveri?
Virnalla ei ole yhtä parasta kaveria, vaan se tykkää olla ja leikkiä monenlaisten kulkijoiden kanssa. Virnalla on muutama itseään hieman nuorempi koirakaveri: australianpaimenkoira Lyyti ja bordercollie Roci. Lyytin kanssa on kiva käydä metsälenkeillä – tosin välillä Virna ei jaksa nollasta sataan kiihtyvää aussietyttöä. Myös Rocin kanssa on kiva käydä metsälenkeillä tai ihan vain leikkiä vapaana sekä opetella kommunikoimaan toisten koirien kanssa. Naapurin vanha länsiylämaanterrieri Edi olisi Virnasta myös oikein mieluisaa leikkiseuraa, mutta valitettavasti vanha herra ei jaksa Virnan hössötystä.
Koirien lisäksi Virna on kiinnostunut poneista ja hevosista, mutta on onneksi oppinut pysymään turvallisen etäisyyden päässä.
Mikä on koirasi lempipuuhaa?
Ehkä kaikista mieluisinta Virnalle on keppien löytäminen ja kantaminen lenkeillä – osa on päätynyt kotipihaan asti – sekä ojissa kahlailu. Myös koirakavereiden kanssa lenkkeily ja leikkiminen ovat mieluisia puuhia. Arkijutuissa, olkoonkin se sitten vaikka ruoanlaittoa, siivoamista tai töiden tekoa, pitää aina olla mukana. Lankakerien varastaminen ja sotkeminen on myös todella hauskaa – Virnasta, ei omistajasta.
Tokon, temppujen tai minkä tahansa treenaamiseen Virna on myös aina valmis. Erityisesti tarjoamisen kautta oppiminen on Virnalle todella ominaista ja se näyttää nauttivan siitä, kun saa tarjoamalla ehdotella erilaisia toimintatapoja. Yksittäisistä treenijutuista mieluisimpia taitavat olla kartion kiertäminen ja putken läpi juokseminen. Motivaatio treenaamiseen pysyy kauan yllä ja monenlainen palkka kelpaa.
Harrastatko jotain koiran kanssa?
Halusin Virnasta nimenomaan harrastuskoiran, joten jo vaikka mitä on tullut kokeiltua!
Tämän hetken päälajimme Virnan kanssa on toko (eli tottelevaisuuskoulutus) ja siinä haaveilen kokeiden aloittamisesta syksyllä, kun olemme saaneet tarpeeksi varmuutta kaikkiin alokasluokan liikkeisiin – erityisesti seuraaminen kaipaa pitkäjänteisyyttä sekä kestävämpää kontaktia ja kapulan pidon harjoittelu on vielä aika alkuvaiheessa.
Tokon lisäksi olemme jo ehtineet kokeilla myös pentuagilityä, näyttelyissä käyntiä, paimennusta, rallytokoa ja noseworkiä. Agilityssä kävimme paikallisen palveluskoiraseuran agilityn taitoihin valmistavan pentukurssin, ja Virna sai siellä ihanan paljon lisää virtaa ja räväkkyyttä olemukseensa. Kesällä olisi toiveena käydä agilityn alkeiskurssi, mutta ei ole vielä varmaa järjestetäänkö sitä. Näyttelyiden osalta olemme ehtineet käydä vasta yhdessä pentunäyttelyssä ja yhdessä match showssa sekä muutamassa paikallisen kennelyhdistyksen näyttelyharjoituksessa. Keväälle ja kesälle oli kaavailtu seuraavat näyttelykäynnit, mutta ne nyt peruuntuivat tai siirtyivät syksyyn. Seuraavat näyttelyt ovat sitten kenties syyskuussa.
Paimennusta olemme käyneet vasta kerran kokeilemassa, mutta Virnalla oli sen verran voimakas paimennusvietti ja meillä oli molemmilla hauskaa, että pari paimennuskurssia kesälle ja syksylle on jo varattuna ja aikataulutettuna. Haaveilen ainakin paimennuksen taipumuskokeeseen osallistumisesta Virnan kanssa. Myös rallytokoa olemme vasta kerran kokeilleet harjoituskoirakkona. Rallytoko on pidempään ollut lajihaavelistallani, joten kyllä me jossain vaiheessa aloitamme rallytokonkin kunnolla. Nyt vain pääpaino on tokossa.
Kotona olemme hieman harjoitelleet eukalyptuksen, laakerinlehden ja laventelin tunnistusta ja etsintää sisätiloissa. Tämä kotinose on oikein hyvää ajanvietettä ja koiran aktivointia varsinkin nyt kiireiseen poikkeusaikaan. Suurempia haaveita tai tavoitteita tähän lajiin ei kuitenkaan (ainakaan vielä) liity.
Omistajan terveiset muille collienomistajille
Colliekansa tuntuu olevan hyvin huumorintajuista ja auttavaista porukkaa. On ollut ilo tulla osaksi teidän joukkoanne. Hyvin vahvasti epäilen, ettei Virna jää ainoaksi pitkäkarvaiseksi colliekseni, vaan joukkoon liittyy jonkun vuoden päästä seuraava. Näin ihanaksi tämä rotu on osoittautunut!
Suuri kiitos Virnan esittelystä Lotalle!