Nyt koirablogissani seuraa vaihteeksi kissa-asiaa, koska laumaamme tuli uusi söpö kissajäsen. Mustavalkoinen maatiaiskissatyttö Luna liittyi viiden collienartun ja yhden kollikissan joukkoon tammikuun alussa. Luna on noin yksivuotias pieni maatiaiskissatyttö, joka muutti meille Onnentassu eläinsuojelukeskuksesta. Se on kotiutunut meille nyt noin neljän kuukauden ajan, ja kaikki on sujunut yllättävän hyvin.

Kissakriisi sai etsimään aikuista koditonta kissaa

Iäkäs naaraskissamme Smilla menehtyi viime vuonna, jonka jälkeen american curl kollikissa Sisu jäi kaipaamaan suuresti kissakaveria ja huuteli kaverin perään. Sen vuoksi lähdin pohtimaan, mistä meille löytyisi toinen kissa. Olin lukenut Suomessa vallitsevasta kissakriisistä ja olin päättänyt jo vuosia aiemmin, että jos vielä otan kissan, se on ehdottomasti vain koditon aikuinen kissa eläinsuojelukeskuksen kautta. Suomessa on valtava määrä kodittomia kissoja, enkä siksi voinut kuvitella ottavani tällä hetkellä rotukissaa tai kissanpentua. Voit lukea kissakriisistä esimerkiksi Seyn sivuilta: Ratkaistaan kissakriisi – SEY Suomen eläinsuojelu

Toivoin etukäteen erityisesti rohkeaa, käsiteltävissä olevaa, mieluiten jo koiriin tottunutta aikuista kissaa ja täytin sellaisesta pariin eläinsuojelukeskukseen adoptiohakemuksen. Lisäksi ilmoitin, ettei ulkonäöllä tai sukupuolella ole mitään väliä. Hakemuksiini ei kuitenkaan koskaan tullut minkäänlaista vastausta. Eläinsuojelutoimintahan pyörii pääasiassa vapaaehtoisvoimin, joten ehkä adoptiotiedusteluihin ei yksinkertaisesti ehditty vastata tai toivotunlaisia kissoja ei ollut kotia etsimässä.

Luna löytyi eläinsuojelukeskus Onnentassun kautta

Lopulta kävimme joulukuun lopussa tutustumassa paikan päällä eläinsuojelukeskus Onnentassussa Riihimäellä kotia etsiviin kissoihin ja pieni mustavalkoinen Luna jäi heti ensimmäisellä käyntikerralla mieleen. Meille esiteltiin eläinsuojelukeskuksen kissahuoneissa useita monen ikäisiä kodittomia kissoja, joista osa on todennäköisesti etsinyt kotia jo pidempää. Sydän särkyy, kun ajattelen niitä odottamassa omaa kotiaan. Pikkuinen Luna katseli meitä uteliaana yhdestä häkkitilasta lasiseinän takaa, jossa se asui muutaman sisaruksensa kanssa. Se ei vaikuttanut säikkyvän ihmisiä tai väistävän lasiseinää lähestyvää kättä, eikä vetäytynyt piiloon. Sen nimi eläinsuojelukeskuksessa asuessaan oli Ilmatar ja se vaikutti suhteellisen rohkealta nuorelta kissatytöltä.

Meille kerrottiin, että Luna on noin yksivuotias arka entinen populaatiokissa, joka ei ole koskaan asunut normaaleissa kotiolosuhteissa, mutta ei myöskään ulkokissana. Sillä ei ole ollut onneksi omia pentueita, joka ei valitettavasti olisi mahdotonta iän puolesta. Voimakkaaseenkin arkuuteen ja pitkään kotiutumisaikaan oli siis asennoiduttava sen kanssa, eikä se ollut tottunut koiriin. Siksi en tehnyt Lunasta heti varausta, vaan jäin pyörittelemään ajatusta mielessäni noin viikon ajaksi, mutta en saanut tätä mustavalkoista kissaa mielestäni. Niinpä soitin Onnentassuun ja tein varauksen Lunasta. Kun sen tietää, sen tietää.

Onnentassusta kissat luovutetaan vain sisäkissoiksi eläinlääkärin tarkastamina, loishäädettyinä, rokotettuina, steriloituina/kastroituina, hammashoidettuina sekä sirutettuina ja siru rekisteröitynä. On todella tärkeää, että kissaongelman ratkaisemiseksi kissojen leikkaamisesta tehtäisi käytäntö. Haimme pikkuisen Lunan kotiin heti tammikuun ensimmäisenä päivänä. Se oli hyvin hiljaa ja silmät pyöreinä kuljetushäkissä ensimmäisellä automatkallaan kohti uutta kotia. Senkään jälkeen se ei ole ainakaan vielä maukunut kertaakaan, ja tämä hiljaisuus on ilmeisesti tyypillistä vähällä ihmiskontaktilla kasvaneille kissoille.

Rohkaistumista varovaisen alun jälkeen

Uudessa kodissa Luna arasteli alkuun voimakkaasti ja piileskeli ihmisiä ensimmäiset viikot pääasiassa öisin liikkuen, mutta se oli selvästi todella utelias. Ihmiset kiinnostivat sitä tosi paljon alusta asti, mutta silti pohdin, tuleeko kotiutumisesta mitään arkuuden vuoksi. Suuri uteliaisuus ja ahneus ruokaan toivat sen vähitellen ulos kuorestaan ja se uskalsi varovasti alkaa luottamaan ihmisiinsä, eikä sännännyt heti piiloon, kun liikuimme. Toinen kissamme american curl kolli Sisu on valtavan ystävällinen, joten siihen Lunan oli helppo tutustua heti ensimmäisistä päivistä alkaen. Sisu antoi hyvää esimerkkiä ja auttoi Lunaa rohkaistumaan. Collielaumaamme Luna on tutustunut vasta varovaisesti ja hitaasti, omien ehtojensa mukaan. Sillä on aina mahdollisuus olla omassa rauhassaan yläkerrassa, johon koirilla ei ole pääsyä.

Luna on neljäs kissani, joten minulle on jo kertynyt osaamista kissojen kanssa, enkä ole täysi aloittelija kissojen osalta. Aiemmat kissani ovat kuitenkin tulleet kotioloista pentuina, eikä minulla ollut ennestään kokemusta aikuisen populaatiokissan kesyttämisestä. Olen positiivisesti yllättynyt, miten hyvin kaikki on sujunut toistaiseksi ensimmäisten neljän yhteisen kuukauden perusteella. Luna on hyvin hellyydenkipeä ja ystävällinen kissa, jonka käsittelytoimenpiteitä harjoitellaan edelleen hitaasti edeten. Ruoka maistuu hyvin, leikkiminen on hauskaa ja se on alusta asti käyttänyt siististi hiekkalaatikkoa. Silittely ja rapsuttelu on sen mielestä huippujuttuja, mutta ylös nostaminen tai kynsien leikkaus ei vielä onnistu sujuvasti. Onneksi se on turkinpituudeltaan lyhytkarvainen eli ainakin sen turkinhoito tulee olemaan todella helppoa.

Koditon kissa omaan kotiin?

Tiedän, että moni koirablogini lukija toivoo hartaasti omaa pitkäkarvaisen collien pentua elämäänsä. Olisiko sydämessä ja kodissa ehkä tilaa myös kodittomalle aikuiselle kissalle? Itse etsin kissaa esimerkiksi näistä sivustoista:
Adoptoi lemmikki – Onnentassu
Kissat – HESY
Kodittomat.info – Kotia etsiviä koiria, kissoja ja muita lemmikkejä.

One thought to “Tervetuloa uusi laumanjäsen Luna!”

Vastaa