Riemu, onni, hilpeys, hauskuus ja ilo. Muutamia synonyymeja samalle positiiviselle asialle. Ei ole pelkästään sattumaa, että valitsin yhdeksän vuotta sitten kennelnimeksi Riemumielen. Halusin valita positiivisen iloisen nimen, joka kertoo omista periaatteistani ja pyrkimyksestä kohti luonteeltaan riemukkaita pitkäkarvaisia collieita.
Luin juuri Sporttirakki-nettipalvelusta Johanna Franzenin hyvän artikkelin “Koiraurheilun ilo – miten sen löytää” ja aloin pohtimaan asiaa omalla kohdallani. Mitä minulle merkitsee koiraurheilun ilo? Sporttirakin artikkelissa mainitaan kymmenen tärkeää keinoa koiraurheilun ilon löytämiseen. Ensimmäinen keino on “Lopeta täydellisyyteen pyrkiminen” ja tämä on todella tärkeä asia jokaiselle koiraharrastajalle. Täydellisyyttä kohti pyrkiminen vain halvaannuttaa kaiken tekemisen.
Iloa ja energiaa harrastuksesta
Minulle koiraurheilun ilo merkitsee yksinkertaisesti sitä, että koiraharrastusta tehdään ilon ja positiivisuuden kautta. Se merkitsee treeneissä hymyileviä ja yhdessä nauravia ihmisiä, rentoa tekemistä, rohkeutta kokeilla ja kanssaharrastajien keskinäistä kunnioittamista. Se on myös tsemppaamista, heiluvia häntiä, yhdessä tekemistä koiran kanssa, molemminpuolista oppimisen iloa ja koiraharrastajien yhteisöllisyyttä.
Olen saanut koiraharrastuksista paljon energiaa ja iloa silloin, kun kaikki muu on tuntunut harmaalta ja merkityksettömältä. Toisinaan en jaksaisi lähteä pitkän työpäivän jälkeen koiratreeneihin, mutta treeneissä ja niiden jälkeen on aina hyvä fiilis. Treeneihin lähtö kaduttaa harvoin. Koiraharrastukset ovat tuoneet elämään mielekkyyttä, sosiaalisia suhteita ja mahdollisuuksia haastaa itseään, oppia uutta ja kasvaa ihmisenä ja koiraharrastajana.
Olen aidosti kiitollinen jokaisesta hetkestä, jonka saan harrastaa rakkaiden koirieni kanssa. Harrastaminen on etuoikeus. Ilman kiitollisuutta ajatukset voivat kääntyä herkästi “mitä jos” – ajatteluun, joka tahrii aidon ilon. Kiitollisuudesta seuraa iloa ja kiitollisuutta täytyy harjoittaa aktiivisesti ja tietoisesti. Tänä vuonna olen esimerkiksi viime vuoden tapaan aloittanut onnistumispäiväkirjan treeneistä. Pyrin myös huomioimaan tietoisesti jokainen päivä yhden asian, josta olet kiitollinen.
Uuden oppiminen tuo iloa
Uuden oppiminen ja uusien asioiden oivaltaminen tuo iloa. Koiratreeneissä ei tarvitse olla naamalle jähmettynyt pirtsakka kestohymy kasvoilla eikä treeneissä tarvitse olla väkisin hauskaa, jos ei siltä tunnu. Tekopositiivisuus on aina ärsyttävää. Koiraurheilu, jos mikä vie ihmisen epämukavuusalueelle. Harrastuksen parissa tulee aina epäonnistumisia ja pettymyksiä eikä se tunnu iloiselta.
Mikään ei kuitenkaan voita sitä tunnetta, kun pohtimisen, opiskelun ja yrittämisen jälkeen oivaltaa jotain uutta, koira oppii uuden asian tai löytää itse koiranohjaajana ongelmiin ratkaisuja. Aina uuden opiskelua varten ei tarvitse matkustaa treenipaikalle tai luentosaliin. Voit oppia uutta vaikkapa kotisohvalla oma koira kainalossa tai junassa matkalla töihin. Laita kuulokkeet korville ja kuuntele esimerkiksi Perusasento podcastia tai Sporttirakin-nettiluentoja ja lisää samalla omaa tietämystä koirankouluttamisesta. Uusien oppien myötä on hauska pakata treenikamat ja lähteä treenikentälle koiran kanssa.
Uusia koiraharrastuslajeja markkinoidaan hyvin usein aluksi hauskuuden kautta. Hauska uusi harrastus! Hauskaa tekemistä koiran kanssa! Tämä menee välillä ärsytyskynnykseni yli, koska ihan kaiken ei tarvitse olla hassunhauskaa ollakseen mielenkiintoista ja tuodakseen iloa. Itse kaipaan koiraharrastamiselta ennen kaikkea haasteita ja mahdollisuutta kehittyä harrastuksen parissa. Pelkkä hauskuus ei saa minua viikosta toiseen raahautumaan treenikentälle. Minulle aito motivaatio tulee muista tekijöistä.
Aito yhteys kanssaharrastajiin
Olen vaihtanut treeniryhmää koiraharrastusurani aikana moneen otteeseen monenlaisista syistä. Joskus syy on minussa, joskus treeniryhmässä. Haluan, että minulla on treeneihin mennessä tervetullut hyvä olo eikä minua katsota siellä negatiivisesti arvostellen. Saat vapaasti vaihtaa itsellesi sopimattomasta treeniryhmästä muualle ja hakeutua parempaan seuraan. Myrkyllisistä porukoista kannattaa jäädä pois. Saat myös vaihtaa koiraharrastusta. Jos koiraurheilun ilo on kadoksissa, jotain täytyy muuttaa. Mieti, mikä tuo juuri sinulle iloa ja mikä sinua motivoi koiraharrastuksissa.
Sporttirakin artikkelissa mainitaan keinoina koiraurheilun ilon löytämiseen “Puhukaa toisillenne” ja “Pyydä apua”. Nämä asiat yritän muistaa itsekin. Jotain on vialla, jos ympärillä ei ole ketään, jonka kanssa juhlia onnistumisia tai ketään, jolle voi purkaa harmitusta. Muista, ettet saavuta merkityksellistä yhteyttä nettikeskustelujen kautta. Ne tuovat usein pelkkää mielipahaa ja se on joskus unohtunut itseltäni. Iloitsen harvoin aidosti muiden tulospäivityksistä Facebookissa, mutta olen herkistynyt kyyneliin asti nähdessäni treenikaverin suuren onnistumisen kisoissa paikan päällä.
Uskallan nykyään olla aiempaa enemmän esillä harrastuksessani. En halua treenata piilossa muiden arvostelua peläten vaan uskallan olla näkyvillä omassa koiraharrastuksessasi. Julkaisen esimerkiksi treenivideoita silloin tällöin ja kirjoitan julkisia blogikirjoituksia. Niiden kautta voi tulla negatiivista arvostelua, mutta tähän asti ne ovat tuoneet vain iloa. Uskon siihen, että rohkeus tehdä jotain ja uskallus seistä tekemistensä takana on jo itsessään arvokasta. Otan kritiikkiä vastaan vain niiltä, jotka myös itse tekevät jotain ja joiden mielipiteillä on merkitystä.
Rentoa tekemistä ilman pingottamista
Sporttirakin artikkeli koiraurheilun ilon löytämisestä päättyy kohtaan “Laita asioiden mittasuhteet kuntoon” ja voin allekirjoittaa tämän. Samalla kun olen oppinut ottamaan koiraharrastukset rennommin, olen myös saanut niistä enemmän iloa ja energiaa. Oman haavoittuvaisuuden hyväksyminen on tuonut mukanaan rentoutta. Rento harrastaja ei romahda vastoinkäymisten kohdalla ja osaa suhtautua niihin oikein. Minulla on taipumusta suorittaa harrastuksia, joten pyrin tietoisesti ja aktiivisesti kohti rennompaa tekemistä.
Harrastukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät saa olla vakavaa pingottamista eivätkä ne saa olla kaikki kaikessa. Mahdolliset pettymykset ovat vain ohimeneviä eivätkä ne saa määritellä omaa arvoa harrastajana. En enää määrittele itseäni epäonnistumisteni kautta. Samoin koirieni arvo ei ole sama kuin niiden tulokset vaan ne ovat arvokkaita ja tärkeitä omina itsenään.
Jos motivaatio on kadoksissa eikä mikään tunnu tuovan iloa, tekeminen itsessään tuottaa motivaatiota. Ryhdy siis tekemään ja harrastamaan, vaikka ei juuri sillä hetkellä tuntuisi siltä. Joskus sopivaan aikaan kuunneltu podcast voi tuoda uutta potkua treenikentälle. Tai uusi into harrastaa pitkän tauon jälkeen voi löytyä, kun itseänsä pakottaa treenikentälle tai aloittaa ihan kokonaan uuden harrastuksen. Tekemisen motivaatio ja ilo tulee tekemisen kautta.
Koiraurheiluun kuuluu koiranohjaajan lisäksi aina se toinen erittäin tärkeä osapuoli, koira. Koiran hyvinvointi täytyy muistaa kaikessa tekemisessä ja pitää aina mielessä koiraurheilun ilo koiran näkökulmasta. Onko koira treeneissä motivoitunut, iloinen ja innokas vai tarvitseeko jotain muuttaa?
Mitä sinulle tarkoittaa koiraurheilun ilo ja miten löydät sen?
