Kennelliitto järjesti 10.3.2022 Agria KoiraExpo -webinaarin, johon sisältyi luento koiran terveysliikunnasta. Luennolla ”Koiran terveysliikunta – Miten pidän koirani hyvässä fyysisessä kunnossa” eläinten fysioterapeutti, FT Anna Boström Yliopistollisesta eläinsairaalasta kertoi vinkkejä koiran arkielämän liikuntaan. Tämä artikkeli on kirjoitettu luentomuistiinpanojen perusteella ja uskon, että siitä on hyötyä collienomistajille.

Koiran rakenne ja liikkuminen

Koira on luotu liikkumaan ja se on luonnostaan hyvä liikkuja. Liikunta on yksi tärkeistä koiran perustarpeista. Koiran iästä, koosta ja rakenteesta kuitenkin riippuu, minkälainen liikunta kyseiselle koiralle on hyväksi, jotta liikunnasta on mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä.

Monella koirarodulla on pääasiassa pitkät raajat ja isot voimaa tuottavat lihakset lähellä runkoa. Se tarkoittaa sitä, että koira pystyy ottamaan pitkiä askelia ja lisäksi suuret lihasmassat vievät kevyitä raajoja nopeasti eteenpäin. Koiran liikkuva kaula- ja selkäranka tarkoittaa sitä, että lihakset pystyvät tuottamaan laajaa liikettä. Koiran lapaluu ei ole kiinnittynyt rintakehään muutoin kuin lihaksilla, ja tämä rakenne sallii laajaa liikettä ja isoa askelta. Laajan liikkeen ansiosta koira pääsee nopeasti eteenpäin ja pystyy hyppäämään korkealle ja pitkälle.

Jotta koira voi liikkua parhaalla mahdollisella tavalla, lihaksiin tarvitaan voimaa ja joustavuutta. Osalla koiraroduista rakenne saattaa aiheuttaa haasteita liikuntaan, esimerkiksi lyhyt raajaiset rodut. Koira, joka ei ole rakenteensa puolesta luonnollisesti hyvä liikkuja, joutuu tekemään enemmän töitä liikkuessaan.

Koiralla on luonnostaan neljä askellajia, käynti, ravi, peitsi ja laukka. Näistä symmetriset askellajit ovat käynti, ravi ja peitsi. Laukka on epäsymmetrinen askellaji. Nämä askellajit esiintyvät kaikilla koirilla roduista ja yksilöistä riippumatta. Peitsaaminen on niin sanottu säästöaskellaji, jolla eläin voi liikkua paikasta toiseen mahdollisimman taloudellisesti eli kuluttamalla mahdollisimman vähän energiaa. Joillekin koirille peitsaaminen voi olla joissain tilanteissa taloudellinen tapa liikkua, jota se käyttää herkästi esimerkiksi hihnalenkeillä rakenteensa tai olosuhteiden perusteella. Peitsaaminen ei ole siis aina ongelma, mutta voi olla joskus yksi oire esimerkiksi koiran selkä- tai lonkkaongelmista.

Valikoiva koirajalostus ei ole vaikuttanut vain koirien ulkonäköön, vaan myös sen lihaksiin. Eri koiraroduille on jalostunut eri käyttötarkoitusten vaatima määrä lihasmassaa, esimerkiksi voimarodut ja sprintterit. Lihassäikeiden rakenne on tällöin roduilla erilainen käyttötarkoitusten perusteella.

Liikuntaa riittävän usein ja riittävän kuormittavasti

Koiran terveysliikuntaa on kaikki se liikunta, joka edistää terveyttä ja joka ei aiheuta terveydellisiä haittoja tai vaaroja. Sen tulisi toistua riittävän usein ja sen tulisi olla riittävän kuormittavaa. Riittävästi terveysliikuntaa saava koira jaksaa paremmin, palautuu nopeammin ja pysyy terveenä. Terveysliikunta ehkäisee ylipainoa sekä tuki- ja liikuntaelin vaivoja. Liikunta auttaa pitämään koiran normaalipainossa ja ylipaino onkin aina haitallista koiralle.

Koiran terveysliikunnan osalta on huomioitava ikä ja sen mukaiset erityistarpeet. 

  • Nuori koira: vartalon hallinta, tasapaino, koordinaatio, motoristen taitojen oppiminen
  • Aikuinen koira: fyysisen kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen, kestävyys ja voima
  • Vanha koira: Toimintakyvyn ja lihasmassan ylläpitäminen, liikkuvuus ja voima

Terveysliikunta-ajattelua voi lisätä koiran arkiliikuntaan pienillä teoilla. Tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat liikunnan kesto ja teho. Liikunnan tehoa on hyvä vaihdella eli ulkoilu voi olla vaihdellen haistelutyyppistä, rauhallista kävelyä, reipasta ravia omistajan kävellessä reippaasti, leikkimistä tai lenkkeilyä muiden koirien kanssa. Päiväkohtaista liikuntakertojen määrää voi muokata ja vaihdella.

Koiran terveysliikunta - Miten pidän koirani hyvässä fyysisessä kunnossa?
Jotta koira voi liikkua parhaalla mahdollisella tavalla, lihaksiin tarvitaan voimaa ja joustavuutta.

Koiran arkiliikunnan ja ulkoilun tulisi olla säännöllistä eli koiraa tulisi liikuttaa useita kertoja päivässä. Liikunnan tulisi olla riittävän monipuolista eli ei liian staattista tai yksitoikkoista. Liikuntaan tulee sisältyä sekä lämmittelyä että jäähdyttelyä. Peruslenkkejä ja ulkoilua suunnitellessa on huomioitava yksilön mukainen vaihtelu, rotu, ikä, rodun käyttötarkoitus ja perheen omat rutiinit. Koiran hyvää fyysistä kuntoa pitää kehittää järjestelmällisesti. Erityisesti harrastava koira hyötyy todella paljon fyysisen kunnon järjestelmällisestä kehittämisestä.

Terveysliikunnan eri osa-alueet

Terveysliikunta on edellytys kaikelle harrastamiselle ja työnteolle koiran kanssa, ja on hyödyksi kaikille koirille. Sitä tarvitaan, jotta koira pysyy mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään.

Koiran terveysliikunta koostuu seuraavista osa-alueista:

Kestävyys

Kaikki koirarodut hyötyvät kestävyysharjoittelusta ja harjoittelussa tulee huomioida rotujen väliset erot. Peruskestävyys rakentuu pohja- ja peruskunnon kautta. Sitä rakentaa pitkäkestoinen ja rauhallinen tempo. Kestävyys on elimistön kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisessa suorituksessa. Kestävyysharjoittelussa otetaan huomioon rotu- ja rakenne-erot. Kestävyys on ehdoton edellytys fyysisen kunnon muiden osa-alueiden kehittämiselle esimerkiksi harrastuksissa ja työnteossa.

Esimerkkiharjoitus: Kävely- tai ravilenkit, rauhalliset pyöräilylenkit, rauhallinen uinti.

Voima ja vahvuus

Koira tarvitsee voimaa lyhytkestoista, voimakasta, räjähtävää ja nopeaa suoritusta varten, jossa pyritään käyttämään suurinta mahdollista kertaluontoista voimaa, jonka lihaksesta voi saada. Voimaharjoittelun kautta saadaan hyvää vaihtelua ja tehokkuutta arkiliikuntaan.

Esimerkkiharjoitus: Täytetyn Kongin tai vastaavan lelun pureskelu, hypyt ja lelun vetoleikit omistajan kanssa.

Kontrolli, hallinta ja tasapaino

Kontrolli ja tasapaino on koiran kykyä ylläpitää kehon asentoa tilassa ja liikkeessä. Erityisesti nuoret koirat ja seniorit hyötyvät tasapainoharjoittelusta. Tasapainoa voi harjoittaa esimerkiksi tasapainoiluilla puunrungoilla, kivillä, kannoilla, pienellä jakkaralla, kävelyllä lankkua pitkin, jumppapalloilla, tasapainotyynyillä ja -laudoilla. Jos lähdet harjoittelemaan tasapainoa koirasi kanssa, muista ottaa turvallisuusasiat aina huomioon.

Asentotunto on kykyä tunnistaa kehon eri osien asentoa tilassa ja liikkeessä. Sitä voi harjoittaa liikuttamalla koiraa erilaisilla pinnoilla/alustoilla, jotka tuovat tuntoärsytystä mukaan harjoitteluun.

Esimerkkiharjoitus: rauhallinen kävely risukossa tai mustikkavarvikossa, jolloin koira joutuu nostamaan jalkoja enemmän ja tassuihin kohdistuu tuntoärsytystä.

Koiran koordinaatio kehittyy parhaiten kasvuiässä. Pentu ja kasvavassa iässä oleva koira hyötyy suuresti koordinaatioharjoittelusta, joka on samalla hauskaa yhdessä tekemistä omistajan kanssa. Koordinaation myötä koira pystyy hallitsemaan toimintojaan tavanomaisissa tilanteissa ja yllättävissä olosuhteissa. Koordinaatioharjoitteluun voi sisältyä esimerkiksi siirtymisiä askellajista tai temposta toiseen, kävelyä jalkakäytävän reunaa ylös ja alas, sivuaskelia, portaiden kulkemista rauhallisesti, pujottelua ja maassa makaavia tikapuita pitkin kävelyä. Kaikki harjoittelu tulee aina tehdä rauhallisesti.

Esimerkkiharjoitus: Koiraa ohjataan kädellä houkutellen kiertämään metsässä kapeita puunrunkoja tai sisällä tuolin jalkoja/ohjaajan omia jalkoja.

Liikkuvuus ja notkeus

Koiran selkä- ja kaularanka on tehty sallimaan laajaa liikettä. On tärkeää ylläpitää liikelaajuutta, notkeutta ja taipuvaisuutta nivelissä ja rangassa. Koiran liikkuvuuden ylläpitoon tarvitaan ojennusta ja pyöristystä rankaan.

Esimerkkiharjoitus: Koira ryömii matalana tuolin tai ojennetun jalan alta. Kaularangan liikkuvuusharjoitus: koira istuu ja ohjaaja houkuttaa makupalalla koiran päätä dynaamisesti, ei staattisesti, ylös ja alas.

Liikkuminen eri alustoilla ja ympäristöissä

Uiminen on todella hyvä harjoittelumuoto, joka edistää koiran terveysliikuntaa. Uidessa koiran nivelille ei kohdistu rasitusta. Terveysliikunnan kannalta pidempikestoinen uiminen ja vedessä kahlaaminen on hyödyllistä, mutta kevyt vedessä oleskelu ei niinkään. Uidessa täytyy varoa liukkaalta laiturilta hyppyjä ja muita mahdollisia vahinkotilanteita. On tärkeä huomioida, että lumessa kahlaaminen on voimaharjoittelua eli sitä ei voi verrata vedessä kahlaamiseen.

Koiran terveysliikunta - Miten pidän koirani hyvässä fyysisessä kunnossa?
Koira on luotu liikkumaan ja se on luonnostaan hyvä liikkuja. Liikunta on yksi tärkeistä koiran perustarpeista.

Liikkuessa täytyy huomioida erilaiset alustat ja pinnat. Epäsopiva alusta voi aiheuttaa loukkaantumisia ja vaaratilanteita. Ulkona huomioitavia alustoja ovat kovat alustat (asfaltti, hiekkatie kesällä), sora, pikkukivet kevättalvella, nurmikko ja jää. Kannattaa miettiä, onko mahdollista valita koiran arkiulkoiluun mahdollisimman hyvä alusta, kuten metsä tai puisto. Nurmikko on hyvä alusta, mutta kosteana liukas. Älä heitä koiralle palloa liukkailla alustoilla! Sisätiloissa huomioitavia pintoja ovat liukkaat lattiat, portaissa toistuva ravaaminen sekä hallit ja kentät.

On hyödyllistä totuttaa koira erilaisiin alustoihin jo pentuajoista alkaen. Kasvattajat voisivat sisustaa pentulaatikkoa turvallisuus huomioiden erilaisilla pinnoilla: liikkuvia, kaltevia, ylityksiä ja alituksia.

Sopivat varusteet ja riittävästi lepoa

Kumpi olisi parempi vaihtoehto koiralle, kaulapanta tai valjaat? Valinta riippuu koiran rakenteesta ja siitä, ovatko valitut välineet ergonomisia. Osa koirista hyötyy vaatteista ja takista talviaikaan tai harrastusten lämmittelyn aikana ja omaa vuoroa odottaessa. Sopiva vaatetus voi joissain tapauksissa parantaa koiran suoritusta. Yleensä peruskotikoira, jolla on turkki ja joka ei harrastaja koiraharrastuslajeja, ei tarvitse vaatteita normaaleilla hihnalenkeillä tai ulkoillessa, lukuun ottamatta kovimpia pakkasia.

Jos koiran liikuntatyylissä on havaittavissa selkeitä muutoksia verrattuna aiempaan, voi muutos olla viite siitä, että jotain on vialla. Havaittavia muutoksia ovat esimerkiksi se, että aiemmin reippaasti liikkunut koira pysähtelee tai käy maaten lenkillä, ei halua enää hypätä sohvalle tai sänkyyn, käytös muita koiria kohtaan muuttuu, koira alkaa väistelemään tai murisemaan. Erityisesti, jos useampi asia koiran liikunnassa muuttuu samanaikaisesti, on omistajan hyvä reagoida asiaan ja selvittää syitä muutokseen.

Muista, että koiran pitää saada liikunnan ohessa levätä riittävästi. Koiralle tekee todella hyvää saada välillä lepopäiviä vähemmällä liikunnalla, kuten omistajallekin.

Vastaa