Tyypillisesti aloitteleva tai osaamaton koirankouluttaja haluaa päästä nopeasti tuloksiin. Ongelmaksi tulee se, että pelkkä tehokkuuden tavoittelu voi ajaa epäeettisten koulutuskeinojen pariin. Eläimen koulutusta olisi hyödyllistä ajatella vaikkapa ajomatkana, jonka varrella tulee vastaan erilaisia risteyksiä eli käyttäytymiseen vaikuttavia keinoja. Matka sujuu tasaisen turvallisesti, humaanisti ja eettisesti, kun koulutuskeinoista valitaan aina ensisijaisesti se, joka on koulutettavan kannalta kaikkein positiivisin ja vähiten haittaa aiheuttava. Joskus voi olla tarpeellista käyttää muitakin keinoja, mutta silloin täytyy käyttää erityistä harkintaa.

Humane Hierarchy -mallin tiekartta

Tämän blogikirjoituksen aiheena on siis Humane Hierarchy eli malli humaanista hierarkiasta. Kyseessä on psykologian professori Susan Friedmanin artikkelissaan “What’s wrong with this picture? Effectiveness is not enough” esittämä malli. Se antaa kouluttajalle tiekartan, jonka avulla voidaan valita koulutettavan eläimen kannalta mahdollisimman humaanit ja tehokkaat koulutusmenetelmät. Ne alkavat vähiten intrusiivisista eli vähiten haittaa aiheuttavista ja samalla positiivisimmista keinoista ja päättyvät intrusiivisimpaan eli eniten haittaa aiheuttavaan keinoon.

Alla löydät Humane Hierarchy -mallin kuvattuna yksinkertaisena tiekarttana. Kun katsot kuvassa olevaa mallia, mieti ensin eläintä, jonka käyttäytymiseen haluat vaikuttaa ja aloita kuvan tarkastelu aina alhaalta ylöspäin.

Humane Hierarchy Susan Friedman 2015.
Hierarchy of Behaviour-Change Procedures Most Positive, Least Intrusive Effective Intervention. Susan Friedman 2015.

Aloita kuvan tarkastelu keltaisesta autosta ja kuvittele eläimen käyttäytymiseen vaikuttaminen ajomatkana. Kun koulutat koiraa eli etenet kuvitteellisella ajomatkalla, ota käännökset numerojärjestyksessä oikealle. Ensin risteys 1, sen jälkeen risteys 2 ja niin edelleen. Malliin sisältyy yhteensä 6 risteystä. Huomioi loppumatkalla risteysten 5 ja 6 kohdalla vastaantulevat liikennemerkit ja erityisesti Seis-liikennemerkki, jonka jälkeen vastaan tuleekin jo tiesulku.

Valtaosa koirien ongelmakäyttäytymisestä saadaan ratkaistuksi mallin risteysten tai tasojen 1-4 avulla (terveys, ravinto, fyysiset tekijät, ympäristö, positiivinen vahvistaminen ja erillisvahvistaminen), eikä tasoille 5 ja 6 (sammuttaminen, negatiivinen vahvistaminen, negatiivinen rankaisu, positiivinen rankaisu) ole silloin tarvetta mennä. Joskus voi olla tarpeellista kääntyä väistämisvelvollisuus-kyltin kohdalla risteyksestä 5, mutta viimeinen risteys Seis-kyltin jälkeen on harvoin tarpeellinen. Matkaa ei ole koskaan tarkoitus kulkea joka risteyksen kautta alusta lopun tiesululle asti. Kerron seuraavaksi tarkemmin, mitä käyttäytymiseen vaikuttavia keinoja tiekartalla tulee vastaan.

Risteys 1: Terveys, ravinto, fyysiset tekijät

  • Terveys
  • Ravinto
  • Fyysiset tekijät

Tiekartalla saavutaan aivan aluksi ensimmäiseen risteykseen. Sen osoittamaan suuntaan voidaan kruisailla turvallisesti. Terveys, ravinto ja fyysiset tekijät vaikuttavat aina koiran käyttäytymiseen ja niihin liittyvät ongelmat voivat näkyä ongelmakäyttäytymisenä. Aivan ensimmäisenä täytyy huolehtia siitä, että koira on terve ja sen ruokinta on kunnossa. Me ihmiset olemme aina vastuussa koiran terveydestä ja hyvinvoinnista. Käyttäytymisongelmiin voi löytyä vastaus esimerkiksi kiputiloista tai lihasjumeista. Samoin nälkä ja jano vaikuttavat käyttäytymiseen ja siihen, kuinka koira oppii asioita koulutustilanteessa.

Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa koira murisee aina kun lapsi taputtaa sitä päähän. Esimerkkitilanteessa koiran ongelmakäyttäytymisen eli murinan taustalla voi olla kipua aiheuttava korvatulehdus. Ongelma ei ratkea ilman, että korvatulehdus hoidetaan ensin kuntoon. Toisena esimerkkinä voisi olla agilitykoira, joka tiputtaa radalla hyppyesteiden rimoja. Jos rimojen tiputtelun syynä on hoitamaton varvaskipu, ongelmaa on hyödytöntä yrittää ratkaista muiden keinojen kuten positiivisen vahvistamisen avulla.

Noin 3 kuukauden ikäinen Vappu harjoittelee maahanmenon alkeita. Se seuraa intensiivisesti kädessä olevaa palkkiota eli makupalaa.

Terveyden ja ravinnon lisäksi tärkeä osa koiran hyvinvointia ovat fyysiset tekijät. Vetääkö koira esimerkiksi treenihallille remmi epämiellyttävän kireällä tai onko sillä kainaloita hankaavat liian pienet valjaat, jotka aiheuttavat kipua ja stressiä? Fyysiset tekijät voivat olla ongelmakäytöksen taustalla ja niihin sisältyy myös riittävä liikunta ja lepo. Koira tarvitsee paljon säännöllistä liikuntaa voidakseen hyvin. Tämän ensimmäisen risteyksen kohdalla on tärkeää huomata, että eläimen hyvinvoinnin tulee olla vähintään tietyllä perustasolla. Onneksi ylärajaa hyvinvoinnille ei ole eikä ole olemassa tilannetta, jossa eläin voi liian hyvin.

Risteys 2: Ympäristö

  • Ympäristö

Terveyden, ravinnon ja fyysisten tekijöiden jälkeen seuraavassa risteyksessä tarkastellaan ympäristöä. Ympäristötekijöillä on suuri vaikutus koiran käyttäytymiseen ja oppimiseen. Ongelmatilanteisiin voi löytyä ratkaisu ympäristötekijöitä muuttamalla ja usein ongelmat voidaan ehkäistä kokonaan ennakoimalla ympäristöön liittyviä haasteita. Esimerkiksi paikallamakuun alkeita vasta harjoittelevan koiran voi olla todella vaikeaa harjoitella ympäristössä, jossa toinen koira haukkuu sen lähellä. Jos sen sijaan haukkuva häiriökoira poistetaan ympäristöstä, koulutustilanne on heti huomattavasti helpompi ja samalla hyödyllisempi paikallamakuuta harjoittelevalle koiralle.

Ympäristö voidaan ajatella ikään kuin näyttämönä. Se järjestetään sopivanlaiseksi, jotta koulutustilanne sujuu mahdollisimman hyvin. Ympäristön muutokset voivat jopa poistaa käytösongelman kokonaan. Jos ympäristöön liittyviä ongelmia ei huomioida ja edetään niiden ohi suoraan seuraavaan risteykseen, ongelma voi edelleen jatkua. Jos koira esimerkiksi haukkuu ikkunan ääressä ohikulkeville koirille, voidaan ikkunaan asettaa näköeste ja tämä voi poistaa haukkumisongelman kokonaan. Kuitenkaan ilman ympäristötekijöiden muuttamista eli tässä tapauksessa näköestettä koiran käyttäytymiseen vaikuttaminen on haastavampaa.

Risteys 3: Positiivinen vahvistaminen

  • Positiivinen vahvistaminen

Sen jälkeen kun terveys, ravinto, fyysiset tekijät ja ympäristö on huomioitu, voidaan koulutuksessa jatkaa edelleen turvallisesti positiivisen vahvistamisen keinoin.

Positiivinen vahvistaminen tarkoittaa sitä, että koiran käyttäytyminen saa aikaan jotain koiralle positiivista ja se lisää koiran käyttäytymistä. Koira saa esimerkiksi makupalan, kun se menee maahan vihjeestä. Positiivisessa vahvistamisessa jonkin asian eli esimerkiksi makupalan lisääminen tilanteeseen vahvistaa käytöstä. Positiivinen vahvistaminen lisää koiran mielihyvän tunteita, joita koira haluaa kokea uudelleen ja siihen liittyvät tunteet ovat iloisia ja innokkaita. Positiivisella vahvistamisella ei ole juurikaan varjopuolia kun sitä käytetään oikein. Vahvistamisen epäonnistunut ajoitus ei lisää koiran pelokkuutta tai stressiä, muttei myöskään sen taitoja.

Vappu-pentu on mennyt maahan makupalan houkuttelemana ja syönyt herkun. Koulutuksessa kannattaa käyttää ainakin aluksi palkintona ruokaa.

Risteys 4: Erillisvahvistaminen

  • Vaihtoehtoisen käyttäytymisen erillisvahvistaminen

Joissain koulutustilanteissa positiivinen vahvistaminen ei ole riittävä keino ja avuksi voidaan ottaa erillisvahvistaminen. Vaihtoehtoisen käyttäytymisen erillisvahvistamisessa määritellään haluttu käyttäytyminen tietyssä tilanteessa ja vahvistetaan soveliaita käyttäytymisiä ei-toivotun käyttäytymisen sijaan. Erillisvahvistamista käytetään hieman monimutkaisemmissa tilanteissa, joissa voi esiintyä sekä toivottua että ei-toivottua käyttäytymistä. Vahvistamalla yhtä käyttäytymistä sammutat toista.

Esimerkkitilanne erillisvahvistamisesta voisi olla sellainen, jossa koira on oppinut räyhäämään vieraille koirille lenkillä. Erillisvahvistamisessa koiralle opetetaan vaihtoehtoinen käyttäytyminen näihin tilanteisiin. Sitä ei siis pelkästään palkita haukkumattomuudesta positiivisen vahvistamisen keinoin. Koiran voi esimerkiksi opettaa koskemaan kuonollaan taluttajansa kättä ohitustilanteissa, jolloin räyhäämiskäytös vähenee.

Väistämisvelvollisuus: Oletko ihan varma? Harkitse vielä

  • Sammuttaminen
  • Negatiivinen vahvistaminen
  • Negatiivinen rankaisu

Liikennemerkki väistämisvelvollisuudesta edellyttää erityistä tilannekohtaista harkintaa. Humane Hierarchy -mallissa sammuttaminen, negatiivinen vahvistaminen ja negatiivinen rankaisu ovat keinoja, joiden kohdalla täytyy hidastaa ja harkita. Nyt on edetty keinoihin, jotka voivat lisätä eläimen negatiivisiksi kokemia tunteita kuten stressiä. Toisaalta nämä keinot voivat joskus joissain tilanteissa olla eettinen ja tehokas keino käyttäytymisongelmiin.

Sammuttaminen eli epätoivottujen käyttäytymisten vahvistamatta jättäminen. Sammuttaminen on hidas ja epävarma keino muuttaa eläimen käyttäytymistä. Ongelmakäyttäytymisen osalta sammuttaminen tarkoittaa sitä, että käyttäytymistä ylläpitävä vahviste poistetaan. Sammuttamisen yhteydessä myös eläimen hyvinvoinnille haitalliset seuraukset saattavat kelvata sille seurauksiksi, joten sammuttamisen käyttöä täytyy harkita huolella. Esimerkiksi jos koira hakee huomiota haukkumalla, ihminen ei tee mitään ennen kuin koira hiljenee.

Negatiivinen vahvistaminen tarkoittaa sitä, että jokin ikävä asia poistetaan tilanteesta. Koira kokee, että sen käyttäytyminen saa aikaan ikävän asian poistumisen ja haluttu käyttäytyminen lisääntyy. Epämiellyttävän asian poistaminen siis lisää käyttäytymistä. Negatiiviseen vahvistamiseen liittyy välttelyhalua ja ahdistusta sekä epämiellyttävän asian poistumisen jälkeistä helpotusta. Se voi johtaa siihen, että koirasta tulee passiivinen eikä se uskalla tehdä mitään itsenäisesti. Lisäksi se voi usein toistuvana johtaa stressiin.

Negatiivinen rankaisu tarkoittaa sitä, että jokin miellyttävä asia poistetaan tilanteesta ja käytös vähenee. Koiran käyttäytyminen saa aikaan jonkin koiran mielestä mukavan asian poistumisen, mikä vähentää koiran käyttäytymistä. Negatiiviseen rankaisuun liittyy pettymyksen ja turhautumisen tunteita. Esimerkiksi koiran ruokakuppi otetaan pois, kun koira pyrkii ruokakupille ilman lupaa.

SEIS: Pysähdy! Seis!

  • Positiivinen rankaisu

Jos koirankoulutuksen matkalla edetään tänne asti, on erittäin tärkeää lyödä jarrut pohjaan ja pysähtyä. Punainen Stop-merkki ei saa jäädä huomiotta ja jos olet saapunut sen kohdalla, pysähdy. Positiivinen rankaisu on keino, jota tulee välttää aina kun se on mahdollista. Älä anna sanan positiivinen hämätä. Tässä yhteydessä se tarkoittaa sitä, että tilanteeseen lisätään jotain epämiellyttävää heti käytöksen jälkeen. Eli ihmisesimerkkinä voidaan ajatella, että voin toki oppia jotain, kun minua lyödään, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lyöminen olisi koskaan hyvä vaihtoehto. Enkä edes välttämättä opi sen ansiosta toivottua asiaa vaan minusta tulee sen sijaan pelokas ja stressaantunut.

Positiivinen rankaisu on erittäin harvoin tarpeellinen tai hyödyllinen keino käyttäytymisongelmien kohdalla. Se tarkoittaa sitä, että koiran käyttäytyminen saa aikaan jonkin koiralle ikävän asian tapahtumisen, mikä vähentää koiran käyttäytymistä. Positiivisessa rankaisussa jotain epämiellyttävää lisätään tilanteeseen. Yksinkertaisena esimerkkinä koiraa esimerkiksi nykäistään hihnasta, kun se pudottaa kontaktin perusasennossa tai se tuupataan jalalla alas, jos se hyppii ihmistä kohti. Positiivinen rankaisu voi olla esimerkiksi räminätölkki tai veden suihkaus naamalle. Sen käyttö lisää muun muassa aggressiota, pelkoa ja väistämiskäyttäytymistä eikä se opeta koulutettavalle, mitä sen tulisi tehdä ei-halutun käyttäytymisen sijaan.

Perillä ollaan! Miten matka sujui?

Olemme nyt saapuneet Humane Hierarchy -mallin loppuun. Seis-kyltin jälkeen vastassa on vain tiesulku. Aina kun mallin mukainen koulutus aloitetaan tien alkupäästä, on kouluttajalla huomattavasti enemmän menetelmiä käytettävänään erilaisiin koulutustilanteisiin. Jos koulutuksen sen sijaan aloittaa suoraan loppupäästä eli positiivisesta rankaisusta, kouluttajan käytettävissä olevat keinot ovat vähissä. Lisäksi loppupään keinot aiheuttavat koulutettavalle haittaa kuten stressiä. Valitettavasti kouluttajan luovuuden ja ongelmaratkaisukykyjen puutteet tai osaamattomuus voivat johtaa positiivisen rankaisun käyttöön ilman muiden vaihtoehtojen miettimistä.

Humane Hierarchy -malli muistuttaa siitä, että eläimen suorituskyky koulutustilanteessa rakentuu useiden asioiden varaan, ja vastaus käytösongelmiin voi löytyä aiemmasta tienhaarasta kuin siitä, jossa parhaillaan ollaan. Matkalla voidaan aina palata taaksepäin. Sen sijaan tarkoituksena ei ole koskaan edetä jatkuvasti vähemmän haittaa aiheuttavista keinoista enemmän haittaa aiheuttaviin keinoihin ja sen myötä umpikujaan.

Vappu-pentu saa luoksetulon jälkeen palkinnoksi leikkihetken narulelulla. Sopiva palkinto vaihtelee tilanteesta toiseen ja erilaiset palkinnot vahvistavat erilaisia tunnetiloja.

Väkivaltaiset koirankoulutusmetodit ovat olleet viime aikoina yleisenä puheenaiheena ja halusin sen vuoksi tuoda omalta osaltani esille parempia vaihtoehtoja ja herättää lukijan ajattelemaan omia koulutusmetodejaan. Hihnasta nykäisylle ja sitruunapannalle on vaihtoehtoja, eikä niihin tulisi turvautua ensimmäisinä keinoina ongelmatilanteissa. Pelkkä tehokkuusajattelu tai “Pääasia että se toimii” ajattelutapa ei riitä hyvälle koirankouluttajalle. Koulutusmetodeja ei pidä valita pelkästään sen perusteella, mikä on tuttua, nopeaa tai mihin kouluttaja käskee.

Paras tapa kouluttaa olisi se, että valitaan aina ensisijaisesti positiivisin ja vähiten haittaa aiheuttava keino. Sen myötä koulutus on sekä tehokasta että humaania. Suosittelen tutustumaan Susan Friedmanin nettisivuihin Behavior+ Works, Improving the Quality of Life for All Learners, joista löytyy paljon hyviä artikkeleita käyttäytymisestä ja oppimisesta.

Mitä mieltä olet Humane Hierarchy -mallista? Toimitko itse koiraa kouluttaessa sen mukaisesti?

2 thoughts to “Kouluttajan tiekartta: Positiivisin ja vähiten haittaa aiheuttava

  • Tea

    Mielenkiintoinen kirjoitus ja malli. Kokeillaanpa tätä kommentointia uudestaan – saattaa tosin olla, että punainen lanka hävisi ensimmäisen kommentin myötä, pahoittelut tästä 😄

    Itselläni heräsi sellainen ajatus, että monesti kouluttamisesta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti positiiviseen vahvistamiseen ja rankaisemiseen, ja nuo muut kohdat jäävät helposti vähemmälle huomiolle. Etenkin nuo aivan ensimmäiset, koiran hyvinvointiin ja ympäristötekijöihin liittyvät kohdat. Tämä oli itsellenikin hyvä muistutus katsoa aina ensin harjoitusten perusedellytykset kuntoon ennen varsinaista tekemistä. Kukapa meistäkään on töissä saatikka uutta oppiessaan parhaimmillaan, jos olo on syystä tai toisesta epämukava.

    Myös nuo viimesijaiset keinot herättivät ajatuksia. Lueskelin hiljattain Suomen Palveluskoiraliiton 2000-l. alussa kustantamaa kirjaa, jonka teemana on koiran kotikasvatus ja koulutus pk-tottikseen. Ihmettelin kovasti sitä, että ko. kirjassa esitettiin mielestäni todella arveluttavia koulutusmetodeja aivan normaaleina, osin ensisijaisinakin keinoina. Esimerkkinä vaikka juuri tuo sinunkin mainitsema hihnasta nykiminen mm. seuraamisen, jäävien liikkeiden ja maahanmenon opettamisessa. On helppo ajatella, että kun kirja on parin vuosikymmenen takaa, menetelmät ja yleinen ilmapiiri on sittemmin kehittyneet parempaan suuntaan. Toki näin onkin ja se on hienoa, mutta samanaikaisesti on totta, että tänäkin päivänä törmää edelleen myös em. metodeihin koulutuskentillä – itsekin olen vastaavaa todistanut, vaikka olen vasta vuoden verran koiran omistanut. On surullista huomata, miten näitä keinoja käytetään tilanteissa, joissa niitä ei oikeasti todellakaan tarvittaisi, jos koiran kanssa olisi edetty reilusti ja maltilla. Eikä tämä ole valitettavasti vain aloittelevien koiranohjaajien ongelma.

    On hienoa, että näitä teemoja käsitellään. Kiitos tästä kirjoituksesta!

    Vastaa
    • Heidi Bechstein

      Juurikin näin 🙂 Hyvinvointi- ja ympäristötekijät on kaiken perustana ja mulle itsellekin on välillä hyvä muistutus, että kaikki perustuu niiden varaan. Jos niissä on jotain häikkää, se näkyy varmasti arjessa ja treeneissä.

      Vastaa

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *