Pitkäkarvainen collie harrastuskoirana

Pitkäkarvaisen collien vahvuus harrastuskoirana on sen monipuolisuus. Rotu sopii samanaikaisesti hyvin sekä harrastuskoiraksi että seurakoiraksi. Ihanteellinen rotumääritelmän mukainen pitkäkarvainen collie on ystävällinen, ei vähääkään hermostunut eikä aggressiivinen. Se on erinomainen seurakoira, ystävällinen, iloinen ja aktiivinen ja tulee hyvin toimeen lasten ja toisten koirien kanssa.

Pitkäkarvainen collie on rotuna suosittu ja monelle tuttu, mutta harrastuskoirana sillä on todellisuutta heikompi maine. Hyvien koti- ja seurakoiraominaisuuksiensa lisäksi rotu kuitenkin sopii myös monenlaisiin harrastuksiin. Se on keskikokoinen, älykäs, aktiivinen ja yhteistyöhaluinen säänkestävä paimenkoira ja palveluskoirarotu. Kuten rotumääritelmässä todetaan, se on kauneutensa lisäksi työkoira.

Kauneutensa lisäksi skotlanninpaimenkoira on työkoira

Riittävästi liikuntaa ja aktiviteettia

Otin ensimmäisen collienpentuni harrastuskoiraksi ja minulle oli alusta alkaen selvää, että kyseessä on aktiivinen tekemisenhaluinen rotu. Se tarvitsee kaikkien muiden koirarotujen tapaan johdonmukaisen positiiviseen vahvistamiseen perustuvan arkitapakoulutuksen ja riittävän fyysisen ja henkisen aktiviteetin. Collie on hyvin sopeutuvainen koirarotu, mutta ilman tekemistä sillekin voi kehittyä häiriökäyttäytymistä.

Collieiden aktiivisuustasoissa on rodun ja eri pentueiden sisällä yksilöeroja. Joka tapauksessa jokaiselle yksilölle pitää tarjota tarpeeksi monipuolista liikuntaa ja muuta kyseiselle koiralle mielekästä aktiviteettia koko koiran eliniän, parhaimmillaan n. 10-15 vuotta. Collie ei välttämättä tarvitse varsinaista harrastamista, mutta kaikki aktiviteetti ja aivojumppa on sen hyvinvoinnin kannalta hyväksi. Sellaista asiaa kuin kasvattajan asettama harrastuspakko ei ole olemassa eikä harrastaminen ja hyvä koti sulje toisiaan pois.

Joskus hämmästyn, kun omistajat toivovat colliepennun rauhoittuvan pian kotiutumisen jälkeen. Onko silloin tehty väärä rotuvalinta? Normaali terve collie on vilkas, iloinen ja tekemisenhaluinen pentuajan jälkeenkin ja se voi tylsistyneenä keksiä itselleen ei-toivottua tekemistä. Se haluaa olla mukana omistajansa jokapäiväisissä touhuissa ja kiintyy syvästi omistajaansa eikä se sovellu pihakoiraksi. Sen voi ottaa mukaan melkein minne vain ja se rakastaa pitkiä metsälenkkejä.

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet

Jos harrastukset kiinnostavat, saat colliesta mainion kaverin monenlaiseen harrastamiseen. Harrastuslajia valitessa täytyy huomioida, millainen koirarotu collie on. Se on pitkiä päiviä vaihtelevassa maastossa liikkumaan luotu sosiaalinen ja ystävällinen paimenkoirarotu. Sen on toivottavaa reagoida herkästi ihmisen ohjaukseen ja se on hyvin hallittavissa. Collie on kokoava paimenkoira, jolle on toivottavaa ketteryys ja toiminnallisuus, muttei koskaan aggressio tai arkuus.

Vaikkei rotu itsessään aseta rajoituksia harrastusten suhteen, sen tyypilliselle luonteenlaadulle toiset nykyharrastukset ovat sopivampia kuin toiset. Esimerkiksi suojeluharrastus voi ehkä onnistua joiltain harvoilta koirayksilöiltä, mutta aggressio ei ole rodulle luontaista. Paimenkoira ei aina rakasta uimista kuten noutajat eikä sitä ole jalostettu nopeaan saalistamiseen tai lauman vartiointiin.

Colliella on Suomessa palveluskoiraoikeudet ja se voi osallistua palvelus- ja pelastuskoiratoimintaan. Rotu on kuulunut palveluskoirarotuihin jo vuodesta 1949 ja oli aiemmin yleinen näky palveluskoirakentillä. Nykyään collieita näkee useammin muiden koiraharrastusten parissa. Collien kanssa voi harrastaa muun muassa koiranäyttelyitä, tokoa, agilityä, rally-tokoa, paimennusta, valjakkourheilulajeja, vesipelastusta, koiratanssia ja noseworkkia.

Varsinaisten harrastusten lisäksi ystävällinen collie on elementissään ihmisen apuna ja sen kanssa voi osallistua esimerkiksi kaveri- ja lukukoiratoimintaan. Kokonsa puolesta se sopii vaikkapa lasten iloksi pulkanvetoon. Löydät itsellesi ja omalle koirallesi parhaiten sopivan harrastuksen kokemuksen ja kokeilun kautta. Suomen collieyhdistyksen sivulla esitellään tarkemmin eri lajeja, joiden parissa sileä- ja pitkäkarvaisia collieita näkyy.

Mainettaan parempi harrastuskoira

Colliejalostuksessa on onnistuttu melko hyvin säilyttämään monia työkoiralta toivottavia ominaisuuksia kuten älykkyys, nopea oppimiskyky ja ketteryys, jotka ovat hyödyllisiä ominaisuuksia harrastuksissa. Tiettyjä luonneominaisuuksia toisaalta tarvittaisi rotuun enemmän ja collieharrastajat ovat yleensä näistä avoimia. Kannattaa siis mennä rohkeasti tutustumaan collieharrastajiin somen ulkopuolella: kokeissa, kisoissa ja treenikentillä.

Collieita kohtaan on paljon ennakkoluuloja, mutta ne ovat mainettaan parempia harrastuskoiria. Muiden rotujen harrastajat yllättyvät usein positiivisesti niistä collieista, joita koulutuskentillä näkyy ja moni collieharrastaja saakin vastata ihmettelyihin, mistä noin kivoja harrastuscollieita saa. Vaikka tämä tarkoitetaan kehuksi, se alkaa toistuessaan ärsyttämään. Ennakkoluulot perässä vedettävistä aroista collieista ovat ihmeen vahvassa, joten ethän itse collieharrastajana ainakaan vahvista niitä.

Suuri osa collieista menee seurakoiriksi eikä niiden kanssa harrasteta mitään lajia, mutta ne colliet, joita harrastuskentillä tapaa ovat yleensä kivoja toiminnallisia koiria. Rauhallisia ja arkoja collieitakin toki löytyy eikä jokainen collie sovellu kaikenlaiseen harrastamiseen. Rodun koe- ja luonnetestituloksissa on nähtävissä kasvattajakohtaisia eroja jalostusvalintojen painotuksissa. Harrastamisesta haaveilevan pennunostajan kannattaa ottaa näistä selvää etukäteen.

Ideaaliyksilö ja nykytodellisuus

Collie on määrällisesti suuri rotu, johon mahtuu luonteiden ja ulkonäön osalta hajontaa. Rotumääritelmässä kuvaillaan rodun ideaaliyksilöä, johon kasvattajat pyrkivät kukin omalla tavalla eivätkä kaikki ole sen luonteesta samaa mieltä. Täydellisiä koiria syntyy kuitenkaan harvoin. Joskus on hyvä pohtia, pidetäänkö yllä haavekuvaa turkki hulmuten Skotlannin nummilla lampaita paimentavasta skotlanninpaimenkoirasta, säkkipillimusiikin soidessa taustalla vai tarkastellaanko rodun nykytodellisuutta.

Listaan alla pitkäkarvaisen collien plussia ja miinuksia tämän päivän harrastuskoirana. Nämä ovat yleistyksiä eivätkä ne koske kaikkia collieta. Miinukset eivät ole toivottavia ominaisuuksia, mutta luonnetestitulosten perusteella niitä esiintyy liian monella koiralla. Harmittavan pienestä osasta collieita kertyy luonteen tai harrastusten osalta mitään virallista näyttöä.

Pitkäkarvaisen collien vahvuuksia harrastuskoirana ovat mielestäni muun muassa:

• Monipuolisuus: periaatteessa kaikki harrastukset ovat mahdollisia
• Halu työskennellä yhdessä ihmisen kanssa ja miellyttämisenhalu
• Säänkestävyys: ulkoilee mielellään säässä kuin säässä ja turkki hylkii likaa
• Ketteryys ja nopeus: hyötyä esimerkiksi agilityssä
• Hyvä ruokahalu ja ahneus makupaloille: helppo motivoida
• Sosiaalisuus ja ystävällisyys muiden koirien ja ihmisten kanssa

Pitkäkarvaisten collieiden kanssa voi esiintyä toisinaan muun muassa seuraavanlaisia haasteita:

• Haukkuherkkyys ja muu alttius käyttää ääntään
• Joskus häiritsevässä määrin ohjaajapehmeys ja herkkyys
• Pk-lajien metrinen este voi olla haastava suoritus (fysiikan tai luonteen puutteiden vuoksi)
• Puutteellinen toimintakyky ja taistelutahto
• Ääni- ja paukkuarkuus
• Alusta-arkuus

Harrastuksiin sopiva pitkäkarvainen collie vastaisi hyvin rodun luonnetesti-ihanneprofiilia, mutta pelkkiä luonnetestituloksia ei kannata tuijottaa. Joskus erinomainen harrastuskoira voi saada huonot luonnetestipisteet. Parhaiten koiran luonteesta oppii pitkäaikaisen tavoitteellisen kouluttamisen kautta ja sen vuoksi colliekasvattajan oma kokemus tavoitteellisesta harrastamisesta voi olla hyödyksi pentua etsivälle. Silloin kasvattaja tietää, millaisia luonneominaisuuksia tavoitteellinen harrastaminen vaatii koiralta.

Rodussa ei ole linjajakoa

Pitkäkarvainen collie ei ole jakautunut käyttö- ja näyttölinjoihin. Ihannetilanteessa kaikki rodun kasvattajat pyrkivät samansuuntaisiin tavoitteisiin. Joissain colliesuvuissa toki esiintyy enemmän harrastustuloksellisia koiria ja useat harrastuksissa hyödylliset luonneominaisuudet, kuten taistelutahto ovat periytyviä. On aivan turha puhua collieiden kohdalla eri linjoista tai pyrkiä keinotekoista linjajakoa kohti.

Rodunomainen ja rotumääritelmän mukainen collie voi menestyä yhtä lailla sekä näyttelykehissä että harrastuksissa. Kasvattajat eivät saa pyrkiä suuntaamaan jalostusta jonkun tietyn harrastuslajin vaatimusten mukaiseksi. Sen sijaan pyrkimyksenä on oltava luonteeltaan ja rakenteeltaan rotumääritelmän mukainen collie. Sellaisella koiralla on paljon hyviä harrastuskoiran ominaisuuksia ja se sopii monipuoliseksi harrastuskaveriksi.

Varsinkin aloitteleva harrastaja voi häikäistyä jalostuskoirien Koiranet-tuloksista, vaikka ne eivät aina kerro koiran luonteesta koko totuutta. Puhtaasti tuloksia ajatellen harrastajan omat koulutustaidot ja koulutukseen käytetty aika ja vaiva ovat melkein yhtä tärkeitä. On hyvä muistaa, ettei runsaasti tuloksia saanut koira ole automaattisesti erinomainen eikä tulokseton huono.  

Hyvän harrastuskoiran ominaisuuksiin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta pitkäkarvainen collie säilyy monipuolisena harrastuskoirana. Lisäksi toivon, että collieita näkyy harrastusten parissa tulevaisuudessa entistä enemmän.