Kennelliiton kasvattajatapahtuma Vantaalla

Osallistuin viime viikonloppuna Kennelliiton järjestämään kasvattajatapahtumaan Vantaalla. Halusin kirjoittaa päivästä muutamia pääasiassa yleisestä keskustelusta nousseita ajatuksia tänne koirablogiini.

Kasvattajatapahtuman ohjelmassa oli Kennelliiton vuosien 2022–2026 strategiaa, organisaation ja päätöksenteon avaamista, asiaa valmisteilla olevan eläinten hyvinvointilain vaikutuksista koirankasvatukseen, ajankohtaista tietoa kasvattajille ja keskustelua ajankohtaisista teemoista. Nämä ovat tärkeitä asioita kaikille rotukoirien kasvattajille ja paikalla olikin niitä kuuntelemassa innokas kuuntelijajoukko.

Kennelliiton teema vuodelle 2022 on kohtaaminen ja tämä tapahtuma oli osa teemavuoden toimintaa. Nyt oli kerrankin mahdollisuus tavata ja kohdata muita kasvattajia ja Kennelliiton väkeä livenä paikan päällä. Aamu alkoi herkullisella aamiaisella Scandic Helsinki Aviacongressissa. Luentopäivä oli jälleen mielenkiintoinen, kuten vastaavanlaiset luentopäivät yleensä ovat ja osallistun niihin aina, kun se on suinkin mahdollista. Verkkotapahtumatkin ovat tottakai nykyään yksi hyödyllinen lisä tapahtumakentällä ja kuuntelen webinaareja mielelläni, mutta täytyy sanoa, että on aivan mahtavaa, että tällaisia luentoja järjestetään edelleen myös livenä ja vieläpä maksuttomina. Aivan mahtavaa Kennelliitolta!

Kennelliitto on suuri organisaatio, jolla on paljon jäseniä. Se ei tee varsinaista jalostustyötä, vaan sitä tekevät rotujärjestöt ja kasvattajat. Luentopäivän aikana keskusteltiin ajankohtaisista teemoista, kuten siitä, miten voisimme rakentaa avointa yhteistyötä eri toimijoiden, kuten Kennelliiton ja kasvattajien kesken, ja miten voimme vahvistaa rekisteröityjen rotukoirien asemaa tulevaisuudessa. Erityisen suurella mielenkiinnolla kuuntelin Ruokaviraston ylitarkastajan Sari Salmisen puheenvuoroa valmisteilla olevan eläinten hyvinvointilain vaikutuksista koirankasvatukseen ja Kennelliiton varapuheenjohtajan Kirsi Sainion puheenvuoroa ajankohtaisista asioista kasvattajille.

Rotukoirajalostukseen liittyy nykypäivänä monenlaisia haasteita. Luentopäivänä moni osallistuja nosti kätensä pystyyn, kun kysyttiin, kenelle on tullut vastaan tilanteita, joissa eläinlääkäri on ehdottanut kasvatinomistajalle pennun ensimmäisten rokotuskäyntien yhteydessä maitohampaiden poistoa anestesiassa ja varhaista sterilointia tai kastraatiota. Pohdittiin, onko kyseessä suurten eläinlääkäriketjujen tapa lisätä tuottoja ja voittoja. Varsinkin kokemattomat omistajat kuuntelevat herkällä korvalla eläinlääkäriä, joka on lähes Jumalasta seuraava.

Mahdollisissa maitohampaiden poistotilanteissa kannattaisi olla yhteydessä ensisijaisesti oman koiran kasvattajaan. Koska kyseessä eivät ole pysyvät hampaat, maitohampaiden kirurgiseen poistoon anestesiassa on harvoin tarvetta, eikä niitä ole missään nimessä tarvetta lähteä poistamaan rutiininomaisesti ja varmuuden vuoksi eläinlääkärillä. Koiran pitäisi antaa kasvaa täysikasvuiseksi aikuiseksi ennen kuin lähdetään suunnittelemaan kastraatiota tai sterilointia, eikä sitä ole syytä tehdä keskenkasvuiselle koiralle. Myöhemminkin sitä on syytä harkita moneen otteeseen. Rotukissakasvattajat käyttävät varhaiskastraatiota, mutta koirien kohdalla ei ole kissakriisin kaltaista tilannetta, jossa suuri osa yksilöistä olisi syytä viedä leikkautettaviksi.

Luentopäivänä pohdittiin, miten voisimme parantaa rotukoirien asemaa tulevaisuudessa. Suuri osa pennunostajista etsii tavallista koiraa seuraksi ja lenkkikaveriksi. Miten voidaan ehkäistä sitä, etteivät he käänny pentutehtaiden tai design rotujen puoleen, kun vastuullisen kasvattajan kasvattamaa rotukoiranpentua on vaikea saada ja rotukoirista puhutaan julkisuudessa pääosin negatiivisia asioita esimerkiksi terveyteen liittyen? Jatkuva julkinen puhe rotukoirien sairauksista, jalostuksen ongelmista, rajoituksista ja jopa pentutehtailusta voi kääntyä itseään vastaan, vaikka suomalainen koirankasvatus on pääasiassa vastuullista.

Rotukoirien maine, rotukoirabrändi, on kärsinyt ja ulkomailta tuotujen design rotujen pennuista saatetaan jo maksaa moninkertaisia hintoja rotukoiriin verrattuna. Tällaista tuontipentua voi joutua jonottamaan useita vuosia ja pentuja myydään epämääräisillä osaomistussopimuksilla. Millaisista olosuhteista pennut tulevat lähtömaistaan? Nykyajan ostajalle pennun halvemmalla hinnalla ei ole välttämättä merkitystä, joten hintakeskustelun sijaan olisi tärkeää tuoda esille sitä, mitä etua ostajalle on koiran papereista eli siitä, että koira on rekisteröity. Pennunostajat mainitsevat usein, etteivät he tarvitse papereita. Eräs luennolle osallistunut kasvattaja totesikin, että maksamalla pari sataa euroa vähemmän ostaja saa pennun mukaan häneltä myös paperit. Tuskin jää paperit ottamatta!

Luennon loppupuolella eräs kasvattaja kertoi, ettei hän enää vaadi pennunomistajilta harrastuneisuutta ja moni pennunostaja onkin kiitellyt häntä siitä aivan erityisesti. Eihän voida olettaa, että kaikki pennut päätyvät harrastajille, eikä se ole tarpeellistakaan. On ristiriita sen välillä, että koiria on Suomessa ennätysmäärä ja samalla kaikille hyvillekään kodeille ei tunnu löytyvän pentua. Vuonna 2021 Kennelliittoon rekisteröitiin yli 50 000 koiraa ja edellisvuodesta rekisteröintien määrä kasvoi lähes 8 prosenttia. Onko koiria siis Suomessa jo liikaa vai edelleen aivan liian vähän?

Tulevaisuudessa monet koiraharrastukset, kuten koiranäyttelyt ovat vaarassa muuttua yhä pienemmän eliitin touhuiksi, kun ilmoittautumismaksut ja polttoainekulut kasvavat jatkuvasti. Sisänäyttelypaikkojen vuokratkin ovat nousseet korkeiksi. Mitä asialle voitaisi tehdä? Miten saadaan uusia ihmisiä harrastusten pariin ja talkootöihin? Entä onko talkootyöllä tulevaisuutta? Vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole helppoja ratkaisuja.

Pohdittiin, onko sanalla kennel liian negatiivinen kaiku ja olisiko sana kennelnimi syytä muuttaa esimerkiksi kasvattajanimeksi. Suomessahan ei juurikaan ole suuria kenneleitä, vaan useimmiten jalostuskoirat asuvat kasvattajien kotona normaaleissa kotioloissa. Suuri yleisö saattaa yhdistää kennelit pentutehtailuun ja sairauksiin tai kuvitella, että kennel on paikka, josta voi käydä lähes milloin tahansa ostamassa koiranpennun kuin kaupan hyllyltä. Nostettiin esille kysymys, onko Kennelliitto kasvattajien puolella ja todettiin, että monenlaista vastakkainasettelua on turhan paljon.

Kennelliiton järjestämä kasvattajatapahtuma oli antoisa ja päivä herätti monenlaisia ajatuksia. Olisi hyödyllistä kuulla, kiinnostaako teitä lukea näitä vastaavanlaisia luentokuulumisia jatkossakin blogin kautta? Kennelliitto järjestää kohtaamisten teemavuonna kasvattajatapahtumia eri puolilla Suomea, joten jos osallistuminen kiinnostaa, kannattaa seurailla Kennelliiton viestintää.