{"id":7422,"date":"2021-09-24T06:30:00","date_gmt":"2021-09-24T03:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/?p=7422"},"modified":"2021-11-12T12:12:06","modified_gmt":"2021-11-12T09:12:06","slug":"colliet-karhujen-mailla-patvinsuon-kansallispuistossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/vaellus\/colliet-karhujen-mailla-patvinsuon-kansallispuistossa\/","title":{"rendered":"Colliet karhujen mailla Patvinsuon kansallispuistossa"},"content":{"rendered":"\n

Palaan t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa kes\u00e4n retkimuistoihin ja niist\u00e4 tarkemmin sanottuna meid\u00e4n p\u00e4iv\u00e4vaellukseen Patvinsuon kansallispuistossa<\/a>. K\u00e4vimme Patvinsuolla hein\u00e4kuun lopussa kes\u00e4lomien aikana ja koiristamme siell\u00e4 oli mukana reippailemassa pitk\u00e4karvaiset colliet Vappu<\/a> ja Sansa<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Patvinsuo sijaitsee Pohjois-Karjalassa Lieksan ja Ilomantsin alueilla ja sen sanotaan olevan yksi er\u00e4maisimmista kansallispuistoistamme, jossa on runsas suurpetokanta. Patikoimme kansallispuistossa noin 12 kilometrin mittaisen reitin, joka seurasi osittain Suomunkiertoa ja osittain M\u00e4ntypolkua. N\u00e4imme matkan varrella harmaantuneita kelopuita, pitki\u00e4 vaaleita hiekkarantoja, pitkospuita ja soita, sammaleenvihre\u00e4\u00e4 kangasmets\u00e4\u00e4 ja kauniita j\u00e4rvimaisemia. Reittien l\u00e4ht\u00f6paikalta l\u00f6ytyi varoituslappu, jossa kerrottiin, ett\u00e4 karhuja liikkuu alueella runsaasti. Karhun p\u00e4\u00e4simme kuitenkin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 kertaa vain puiston logossa.<\/p>\n\n\n\n

Aluksi p\u00e4tk\u00e4 M\u00e4ntypolkua pitkin<\/h4>\n\n\n\n

Kes\u00e4inen seikkailu alkoi, kun l\u00e4hdimme ajamaan Joensuusta kohti Patvinsuota jo varhain tiistaiaamuna, koska pelk\u00e4sin aiemman ruuhkaisen Kolin kokemuksen perusteella, ett\u00e4 kansallispuiston parkkipaikkatilanne olisi hankala. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kansallispuistoissa Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa on ollut viime aikoina erityisen ruuhkaista ja arvelin, ett\u00e4 ennakointi olisi paikallaan. Siisp\u00e4 saavuimme aamukahdeksan maissa Patvinsuon Suomun Luontotuvalle, johon johti melko huonokuntoinen tie. Luontotuvan parkkipaikalla oli tyhji\u00e4 paikkoja onneksi runsaasti. N\u00e4imme l\u00e4ht\u00f6paikalla vain muutamia muita retkeilij\u00f6it\u00e4 ja moni retkeilij\u00e4 nukkui viel\u00e4 aamu-unia teltassaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Collietyt\u00f6t Sansa (RTK2 Goldentroll\u2019s Song Of Ice And Fire) ja Vappu (RTK1 Riemumielen Hunajatassu) Patvinsuon kansallispuiston infokyltill\u00e4. Kansallispuiston logoa koristaa karhu ja niit\u00e4 el\u00e4\u00e4kin kansallispuiston alueella runsaasti. Patvinsuon kansallispuisto on perustettu vuonna 1982. Sen pinta-ala on 105 neli\u00f6kilometri\u00e4 ja alueella on 80 kilometri\u00e4 merkittyj\u00e4 polkuja.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aamun s\u00e4\u00e4tila oli puolipilvinen ja l\u00e4mp\u00f6asteita oli v\u00e4h\u00e4n alle parinkymment\u00e4 eli juuri sopiva kes\u00e4iselle retkelle. T\u00e4lle alkukes\u00e4lle tyypillisill\u00e4 kolmenkymmenen asteen helteill\u00e4 reissu olisi j\u00e4\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4. Suomun Luontotuvan parkkipaikalta oli lyhyt k\u00e4velymatka merkityille reiteille, joista valitsimme M\u00e4ntypolun ja Suomunkierron yhdistelm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sansa on valmiina l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Aloitimme reitin M\u00e4ntypolkua pitkin, jota kuljimme pari kilometri\u00e4 Kuikkanieme\u00e4 kohti. M\u00e4ntypolku on kokonaisuudessaan 4,5 kilometrin pituinen, josta kuljimme siis noin puolet ja jatkoimme Suomunkierron reitille. Patvinsuon polut ovat melko helppokulkuisia ja hyvin maastoon merkittyj\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Polku on aluksi leve\u00e4 ja helppokulkuinen, mutta kapenee my\u00f6hemmin. M\u00e4ntypolku on merkitty maastoon sinisin merkein. Alkumatkasta M\u00e4ntypolku kulkee samaa reitti\u00e4 kuin Suomunkierto ja my\u00f6hemmin reitit erkanevat. M\u00e4ntypolun varrella voi ihastella vaihtelevia mets\u00e4-, suo- ja hiekkarantamaisemia ja sit\u00e4 suositellaan reitiksi ensikertalaiselle Patvinsuon k\u00e4vij\u00e4lle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Collietyt\u00f6t Vappu ja Sansa ylitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puroa M\u00e4ntypolun varrella. Reittien varrella oli useita collieille sopivia juomapaikkoja, joten vett\u00e4 ei tarvinnut varata mukaan muuten kuin koirille varmuuden vuoksi ja toki ihmisille.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lyhyt tauko Suomunj\u00e4rven hiekkarannalla<\/h4>\n\n\n\n

Kuljimme M\u00e4ntypolkua pitkin kohti Kuikkanieme\u00e4, jota reunustaa molemmin puolin pitk\u00e4t vaaleat hiekkarannat ja jonka ymp\u00e4rill\u00e4 avautuu suuri kirkasvetinen Suomunj\u00e4rvi. Rannalta avautui upeat j\u00e4rvimaisemat ja pidimme rantahietikolla lyhyen ev\u00e4stauon. P\u00e4iv\u00e4 oli tuulinen ja pilvinen ja l\u00e4mp\u00f6tila oli t\u00e4lle hellekes\u00e4lle harvinaisen viile\u00e4, joten uiminen j\u00e4i toiseen kertaan. Suomunj\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on ollut asutusta jo 1600-luvulla ja siell\u00e4 on ollut useita vanhoja kalasaunoja ja -m\u00f6kkej\u00e4. Yksi kaulasaunoista l\u00f6ytyy aivan Kuikkaniemen p\u00e4\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Min\u00e4 ja colliet Vappu ja Sansa poseeraamassa Patvinsuon Suomunj\u00e4rven hiekkarannalla. Suomunj\u00e4rvell\u00e4 on rantaviivaa 34 kilometri\u00e4, josta jopa 24 kilometri\u00e4 on kaunista vaaleaa hiekkarantaa.
<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Suomunj\u00e4rve\u00e4 voi ihailla rannalta k\u00e4sin tai vaihtoehtoisesti Suomun Luontotuvalta voi vuokrata muun muassa kanootteja ja veneit\u00e4 ja suunnata niill\u00e4 j\u00e4rvelle tai luontotuvalta voi my\u00f6s vuokrata rantasaunan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sansan juomatauko Suomunj\u00e4rven rannalla. J\u00e4rvi on todella kirkasvetinen ja colliet kahlailivat rannassa mielell\u00e4\u00e4n. Vappu tai Sansa eiv\u00e4t kumpikaan ole uimareita, mutta olisin itse mennyt uimaan, jos s\u00e4\u00e4 olisi ollut l\u00e4mpim\u00e4mpi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Jussi tutkii Kuikkaniemen kalasaunan opastaulua. Kuikkaniemen kalasauna l\u00f6ytyy aivan Kuikkaniemen p\u00e4\u00e4st\u00e4. Kuikkaniemess\u00e4 oli jo 1600-luvulla asuttu pysyv\u00e4luonteisesti. Nykyinen savupirtti, jo kolmas samalla niemell\u00e4 sijaitseva, on rakennettu 1800-luvulla seudun asukkaiden kalasaunaksi. (L\u00e4hde: opastaulu)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sansa istuu harmaan patvinkelon p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Patvinsuon kansallispuisto on mahdollisesti saanut nimens\u00e4 sanasta patvinkelo, joka tarkoittaa hopeanharmaata ja mukurapintaista kelopuuta. Niit\u00e4 n\u00e4kyi kansallispuistossa runsaasti.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Loppureitti Suomunkiertoa pitkin<\/h4>\n\n\n\n

Jatkoimme Suomunj\u00e4rven hiekkarannoilta eteenp\u00e4in lyhyen ev\u00e4stauon j\u00e4lkeen. M\u00e4ntypolku ja Suomunkierto erkanivat nyt omiksi reiteikseen ja jatkoimme Suomunkierron suuntaan. Kuljimme Suomunkiertoa noin kahdeksan kilometrin pituisen reitin ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 polut olivat alkumatkaan verrattuna kapeita ja osittain huonokuntoisia. Suomunkierto kokonaisuudessaan on 15 kilometrin rengasreitti. P\u00e4\u00e4timme, ett\u00e4 reitti, jossa yhdistyy p\u00e4tk\u00e4t M\u00e4ntypolkua ja Suomunkiertoa on meille sopiva pituudeltaan t\u00e4lle reissulle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Suomunkierto on merkitty maastoon oranssinkeltaisella ympyr\u00e4ll\u00e4. Reittimerkkej\u00e4 on maastossa tihe\u00e4sti eik\u00e4 reitilt\u00e4 p\u00e4\u00e4se helposti eksym\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
“Menn\u00e4\u00e4n jo”, Vappu tuumii. Suomunkierto kiert\u00e4\u00e4 er\u00e4maisen ja hiekkarantaisen Suomunj\u00e4rven. Kuljimme reitill\u00e4 lyhyit\u00e4 p\u00e4tki\u00e4 pitkospuita pitkin. Meit\u00e4 ei tullut vastaan koko vaellusretken aikana yht\u00e4k\u00e4\u00e4n toista retkeilij\u00e4\u00e4 paria retkeilyseuruetta lukuunottamatta, jotka kulkivat meit\u00e4 vastaan aivan viimeisill\u00e4 kilometreill\u00e4 paluumatkalla. Saimme kulkea useita tunteja t\u00e4ydess\u00e4 luonnonrauhassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kulkemallamme Suomunkierron osuudella maasto oli p\u00e4\u00e4osin tasaista ja kuivaa kangasmets\u00e4maastoa. Maastoa koristi runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 kauniita harmaita kelopuita.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kaatuneet kelopuut n\u00e4yttiv\u00e4t luonnon taideteoksilta. Ne loivat mets\u00e4\u00e4n upean ep\u00e4todellisen tunnelman.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Vappu valmiina sillan ylitykseen. T\u00e4m\u00e4 puron ylitt\u00e4v\u00e4 vanha silta on varmasti jo kantanut monta retkeilij\u00e4\u00e4 ja oli jo kiikker\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olimme suunnitelleet etuk\u00e4teen, ett\u00e4 jatkamme Suomunkierron osuuden j\u00e4lkeen M\u00e4ntypolun reitin kokonaisuudessaan loppuun. P\u00e4\u00e4timme kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen t\u00e4ll\u00e4 kertaa v\u00e4liin ja suuntasimme kohti l\u00e4ht\u00f6paikkaa kun matkaa oli taitettu jo yli kymmenen kilometri\u00e4. M\u00e4ntypolun ja Suomunkierron p\u00e4tkien yhdistelm\u00e4\u00e4n kului meilt\u00e4 aikaa taukoineen noin kolme ja puoli tuntia. Emme kulkeneet kumpaakaan reitti\u00e4 kokonaisuudessaan l\u00e4pi, koska aika ei olisi riitt\u00e4nyt siihen t\u00e4ll\u00e4 kertaa emmek\u00e4 olleet varautuneet pidemp\u00e4\u00e4n vaellukseen.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4n pituinen reitti p\u00e4iv\u00e4retkeksi<\/h4>\n\n\n\n

Molempien osittain kulkemiemme reittien vaativuusluokiksi on merkitty helppo ja allekirjoitan t\u00e4m\u00e4n t\u00e4ysin. Raskaimmat osuudet olivat sellaisia p\u00e4tki\u00e4, joilla polkujen kunto oli p\u00e4\u00e4ssyt huonoksi ja poluilla oli runsaasti korkeita paljaita puunjuuria, joita t\u00e4ytyi varoa kulkiessa ja nostella jalkoja korkeammalle. Collietyt\u00f6t jaksoivat kulkea mukana reippaina alusta loppuun. Eteneminen sujui parhaiten, kunhan Vappu kulki joukon johdossa ja Sansa seurasi sen per\u00e4st\u00e4. Toisinp\u00e4in sujuminen ei ollut niin sujuvaa, koska silloin Sansan vauhti hiipui. <\/p>\n\n\n\n

Aivan reissumme lopuksi alkoi sataa pient\u00e4 tihuttelua runsaammin, joten loppureitin osuudella kamera oli repussa vedelt\u00e4 turvassa ja valokuvat j\u00e4iv\u00e4t ottamatta. Se ei haitannut, koska otin onneksi alkumatkasta paljon valokuvia. Sade ei muutenkaan haitannut reissua eik\u00e4 edes hyttysist\u00e4 ollut juuri lainkaan h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 liikkuessa, vaikka ne aina taukojen aikana alkoivat parveilla ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Patvinsuo on upea retkikohde, johon menen mielell\u00e4\u00e4n uudestaan. Seuraavalla kerralla olisi mielenkiintoista kokeilla kansallispuiston muita merkittyj\u00e4 reittej\u00e4 tai kulkea esimerkiksi 15 kilometrin pituinen Suomunkierto kokonaisuudessaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Iloiset retkeilij\u00e4t Sansa (RTK2 Goldentroll’s Song Of Ice And Fire) ja Vappu (RTK1 Riemumielen Hunajatassu) Patvinsuon kansallispuistossa. Taustalla n\u00e4kyy kansallispuistolle tyypillist\u00e4 kuivaa kangasmets\u00e4maisemaa. Ehk\u00e4 tuolta jostain puiden takaa meit\u00e4 kurkkii kansallispuiston logosta tuttu karhu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Voit lukea lis\u00e4\u00e4 aiempia vaellusaiheisia juttujani kategoriasta: Vaellus<\/a>. Kerron esimerkiksi yhdess\u00e4 aiemmassa blogijutussa meid\u00e4n retkest\u00e4 Teijon kansallispuistossa: Collieiden kanssa Teijon kansallispuistossa<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palaan t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa kes\u00e4n retkimuistoihin ja niist\u00e4 tarkemmin sanottuna meid\u00e4n p\u00e4iv\u00e4vaellukseen Patvinsuon kansallispuistossa. K\u00e4vimme Patvinsuolla hein\u00e4kuun lopussa kes\u00e4lomien aikana ja koiristamme siell\u00e4 oli mukana reippailemassa pitk\u00e4karvaiset colliet Vappu ja Sansa. Patvinsuo sijaitsee Pohjois-Karjalassa Lieksan ja Ilomantsin alueilla ja sen sanotaan olevan yksi er\u00e4maisimmista kansallispuistoistamme, jossa on runsas suurpetokanta. Patikoimme kansallispuistossa noin 12 kilometrin mittaisen reitin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":7424,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[307],"tags":[256,746,309,526,937,545,933,127,584,934,935,936],"class_list":["post-7422","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vaellus","tag-collie","tag-collieblogi","tag-kansallispuisto","tag-koirablogi","tag-koiravaellus","tag-patikointi","tag-patvinsuo","tag-pitkakarvainen-collie","tag-retkeily","tag-suomunjarvi","tag-vaellus","tag-vaellusretki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7422","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7422"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7422\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9619,"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7422\/revisions\/9619"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7424"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7422"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7422"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.riemumielen.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7422"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}